Lofootit - syysretkien unelmakohde

October 04, 2017

Twentyknots kesäkauden 2017 päätteeksi teimme ruskaretkeilymatkan Muonion ja Ruotsin Abiskon kautta Pohjois-Norjaan Lofooteille ja takaisin.

Pohjois-Norjan Lofootit koostuvat seitsemästä “saaresta”, Austvågoy, Gimsoy, Vestvågoy, Flakstadoy, Moskenesoy, Vaereoy sekä Rost. Tällä reissulla kävimme niistä kaikissa, joihin autolla pääsee ja tässä parhaat herkkupalat kohteistamme.

Austvågoyn Svolvaer ja Nokksaetra / ylänköjärvelle vaellus

Svolvaerin kylän “Feriensenter” parkkipaikalta lähtee upea reitti Nokksaetra nimisen vuoristojärven rannalle. Järvelle kannattaa mennä “Övre Svolvaervatnet” kautta, niin selviää pienemmällä nousulla. Näin sunnuntai iltaa vasten oli rauhallinen hetki vaeltaa paikallisten aloittaessa työviikkoa.

Reitti on 4km pitkä ja kokonaisnousua tulee noin 300m, eli reipas 2-3h vaellus. Rauhallisesti edeten voi käyttää aikaa kuvaamiseen sekä mustikoiden ja puolukoiden poimimiseen, joita reitin varrella riitti hyvin. Alkuun oli polveilevaa järvenranta- ja suomaisemaa pitkospuineen, sitten viehättävä saniais- ja koivuosuus ja lopuksi jyrkkä nousu kallioista vuoristoniittymaisemaa upeine lampineen ja syksyn väreineen. Taustalla näkyvät jylhät noin kilometrin korkeuteen nousevat huiput sekä kimalteleva pohjanmeri.

Nokksaetra järvi on todella hienolla paikalla kolmen vuorenhuipun notkelmassa, ja aurinko näin tähän aikaan vuodesta laskee vuorten väliin järven taakse. Saavuttuamme järvelle, viimeiset paikalliset sunnuntaivaelluksensa tehneet lähtivät takaisin alas ja me jäimme yksin nauttimaan huikeasta tyynestä auringonlaskusta pilvettömään taivaanrantaan. Revontulia ei tällä kertaa meille suotu, mutta ovat kuulemma mahtavan näköisiä kun heijastelevat järven tyyneen pintaan.

Aamuauringon noustessa lähdimme vaeltamaan toista kautta “Stornokvattnet järven sivuitse takaisin Svolvaer kylään. Tällä reitillä on ensin hieman toista sataa metriä nousua lisää ja sitten jyrkähkö lasku ja loppu tasaista vuoristoniittyä lahtöpaikkaan. Jälleen aivan huikaisevan hienoja maisemiä ruskan väriloistoineen ja ylänköjärvineen.

Vestvågoyn Unstad Beach

Vestvågoyn saarella sijaitseva Unstad ja sen surffiranta on varmasti ihan sellainen “must-see” paikka, varsinkin jos vähänkin on kiinnostunut vesiurheilusta. Todella arktinen surffimesta, jossa erinomaiset aallot ja tälläkin kerralla paljon lainelautailijoita. Molempien reunojen line-upeissa useita lautailijoita ja rannalla vielä lisää fiilistelemässä. Aallot olivat edelleen kohtuullisia, kuten kuvista voinee päätellä.

Rannoilla oli jos jonkin moista leiriä, puolijoukkueteltasta aina megaluokan mobile-home vehkeisiin ja kaikkea siltä väliltä. Lammas-aidat näyttivät olevan suosittuja märkäpukujen kuivaustelineitä ja useimmat vähänkin tasaisemmat ja tuulelta suojaiset paikat oli teltoitettu tehokkaasti. Kaiken kaikkiaan hieno kokemus seurailla ja kuvailla muiden tekemistä.

Vestvågoyn Haukland Beach SUP-kalastus ja seikkailut

Unstadin rannan tungoksesta etsiydyimme Vestvågoyn saarella sijaitsevan Haukland Beachin rauhaan. Haukland beach sijaitsee Unstadista länteen suurinpiirtein seuraavassa niemenkärjessä. Sen taitteessa on tämä suojaisa ja erittäin kuvauksellinen, valkohiekkainen ranta. Ranta aukeaa lännen suuntaan ja on siis auringonlaskun kannalta upea kuvauskohde. Tähän aikaan vuodesta siellä oli niin rauhallista että tuntui hyvältä jäädä parkkialueelle yöksi, vaikka ranta-alueella leiriytyminen on periaatteessa kielletty.

Meidän lisäksemme puolenkymmentä matkailuautoa ja muutama telttailija oli jäänyt yöpymään. Muuten lähinnä iltapäivisin rannalle tuli joitain isompia lapsiryhmiä, sekä päivävaeltajia.

Parkkipaikalta käsin voikin tehdä useita erilaisia päivävaelluksia läheisille huipuille tai niiden välissä avautuville järviniityille. SUP-lautailuun lahti on aivan mahtava, koska se on suojaisa sekä tuulelta että aalloilta kun pysyttelee rantojen tuntumassa.

Teimme ensimmäisen SUP-melonnan hieman ulommaksi kiertäen lahden edustalla olevan saaren. Ulompana tuuli yltyi yhtäkkiä erittäin kovaksi, joten tarkkana saa olla omien voimien sekä sääolosuhteiden kanssa, ettei ajaudu alueille, joilta ei sitten pääse takaisin.

Toinen SUP-retkemme ajoittui lähes tuulettomaan ja lämpöiseen päivään. On aivan uskomatonta, kuinka paljon erilaisia tapahtumia voikaan mahtua yhteen melontaretkeen. Ensimmäiseksi bongasimme kolme komeaa merikotkaa lepäilemässä samalla luodolla selkeästi meitä tarkkaillen. Niemenkärjen virtapaikasta, jossa vesilintuja oli saalistamassa, koetin kalaonnea SUP-laudaltani ja seitä olikin tarjolla kohtuullisen mukavasti. Otimme viisi suurinta mukaan illalliseksi.

Kalastaessamme meitä oli tarkkaillut ilmeisesti pitemmän aikaa iso viiksekäs hylje, muutaman kymmenen metrin päässä ja tuntuikin että sitä kiinnosti yhtä paljon meidän tekemiset, kuin meitä sen viiksekäs kuono.

Hieman myöhemmin iloksemme ilmestyi läheisyyteen useampikin delfiinin näköinen pyöriäinen. Ne nousivat suloisesti pintaan hengittämään ja sitten samantien taas veden alle. Hetkeen ei saattanut näkyä mitään, mutta sitten jostain taas alkoi kuulua pyöriäisen hengitysääni vain muutaman SUP-laudan mitan päässä meistä.

Kirkkaassa vedessä näkyi myös paljon oranssinvärisiä suuria medusoja, joista paikalliset varoittelivat. Ne kuulemma voivat polttaa ihoa ilkeästi.

Flakstadoyn Skagen Beach auringonlaskut ja revontulet

Matkamme jatkui eteenpäin kohti Lofoottien kärkeä Flakstadoy saaren Ramstad kylään. Päädyimme Skagen beach levähdyspaikalle, jossa vietimme muutaman yön.

Skagen Beach on turistikirjallisuuden mukaan yksi kuvatuimmista paikoista varsinkin auringonlaskun ja revontulien aikaan. Ranta myös avautuu aavalle merelle ja siinä voi nauttia kohtuullisen hyvistä aalloista. Upeat revontulet valaisivat taivaan molempina iltoina nuotion ääressä.Aamuauringossa nautimme joogasta valtameren aaltojen luodessa oman tunnelmansa hetkeen.

Flakstadoyn Ryten vuoren vaellus ja Kvalvika Beach maisemat

Muutama vuosi sitten esitimme Twentyknots kauden avajaistilaisuudessa surffileffan, joka oli kuvattu Kvalvika rannan maisemissa. Meidän oli siis ihan pakko käydä katsomassa miltä tuo paikka näyttää luonnossa. Vaelsimme Fredvang kylän Yttersand rannan läheisyydessä sijaitsevalta pieneltä parkkialueelta Ryten vuoren huipulle noin puolen kilometrin korkeuteen, josta on aivan huikeat näkymät joka puolelle Flakstadoyn yli sekä myös Kvalvikan rannalle. Kvalvikan ranta sijaitsee kolmen jyrkkäseinäisen vuorenhuipun katveessa ja sinne auringonvalo pääsee käytännössä tähän aikaan vuodesta vain illalla.

Vaellusoppaan mukaan reitti Ryten vuorelle on helppo ja kestää noin 2-3h. Käytännössä kevyillä päivärepuilla varustettuna ja kuvausintoa täynnä, saa edestakaiseen reissuun varata 4-5h. Tämäkin reitti oli jälleen täynnä henkeä haukkovia maisemia, väriloistoa sekä kruunuksi päälle upea tunturihaukka saalistamassa. Hieman ennen auringonlaskua palasimme alas ja tunnelma vuorella ilta-auringon sävyissä oli sanoinkuvaamattoman hieno.

Moskenesoyn Ågvatnet SUP-vaellus

Herkkupalana viimeiseksi Lofoottien seikkailuksi muotoutui fiilispohjalta valittu SUP-yövaellus Ågvatnet järven länsipäätyyn. Ågvatnet järvelle pääsee pieneltä veneslipiltä juuri ennen viimeistä tunnelia, jonka päässä tie sitten loppuukin.

Lähtiessämme iltapäivällä oli aivan mahtava keli, eli aurinkoa ja kohtuullisen rauhallinen ja myötäinen tuuli. Matkaa järven päätyyn tulee vesiteitse noin reilut 3km. Maisemiltaan järvi on upea, kun huiput nousevat hieman alle kilometrin korkeuteen ja järven pääty on iso laakea loivasti viettävä laakso.

Löysimme valmiin viihtyisän telttapaikan nuotiopaikkoineen johon majoituimme juuri ennen pimeän tuloa.

Yöksi nousi erittäin kova ja puuskainen tuuli, joka jatkui aamullakin. Aamu oli muuten kuitenkin upea väriloistoineen auringon kullatessa laaksoa reunustavat vuoret ja muutamia riekkoja pyrähteli karkuun pusikoista.

Pakkasimme hyvin kaikki tavaramme vesitiiviisiin säkkeihin, sillä olisi tiedossa märkä paluureissu lyhyen terävän aallokon ja kovan vastaisen tuulen takia. Tuuli yltyi päivän mittaan puuskissa lähes myrskylukemiin, joka teki SUP-laudalla melomisen osin täysin mahdottomaksi tavaramäärämme kanssa. Päädyimmekin kantamaan osan tavaroista maitse ja melomaan lautoja aina jonkin matkaa eteenpäin kevyemmän kuorman kanssa. Näin paluumatkamme kesti lähes 4 tuntia, kun menomatkaan meni vain vajaa tunti. Hyvä siis aina selvittää sääolosuhteet ja miettiä varasuunnitelma Norjassa nopeasti muuttuvien sääolosuhteiden varalle.