Kuinka viedä suppailutaidot seuraavalle tasolle? Kokeile nämä 5 vinkkiä!
“One general tip that I think everyone can benefit from is to analyze every single part of your stroke. If a movement doesn’t serve a specific purpose in making your stroke work, then change it or get rid of it.”
– Dave Kalama, suppaamisen valmentajalegenda
Suppaamisesta on tullut maailman rantojen uusi kuntomelontasuosikki, missä kapeita hiilikuitulautoja näkee kiitävän pitkin kuvankauniita rantaviivoja. Suppausta voikin hyvin verrata perinteisiin kestävyysurheilulajeihin kuten juoksuun, uintiin tai hiihtoon, joissa pyritään maksimoimaan eteenpäin menoa tuottavia liikkeitä. Siinä, missä juoksijaa kiinnostaa miten jokainen askel olisi toistaan kevyempi, suppaajaa kiinnostaa miten jokainen veto edistäisi entisestään laudan liukua veden päällä. Halusitpa siis lähteä rennolle iltapäivän rauhoittumislenkille tai kilpailun starttiviivalle, niin hyvä tekniikka keventää melomista kaikissa olosuhteissa. Alle olemme koonneet 5 vinkkiä, joita voit alkaa sisällyttää melomiseesi.
1. Mitä laudan päällä oikein tapahtuu?
Ensi-askel paremmaksi melojaksi kehittymistä alkaa tiedostamalla ja tunnustelemalla omaa tekemistä laudan päällä. Kysymällä itseltään: mistä kohtaa kropastani voima nyt tulee, mikä tekemisessäni oikeasti liikuttaa lautaa ja onko tämä järkevin tapa meloa? Melominen on loistava tapa oppia tuntemaan omaa kehoaan, sillä jokainen liikkeesi vaikuttaa siihen miten lauta liikkuu vedessä. Tuntuuko esimerkiksi melominen eniten vatsalihaksissa, käsivarsissa vai selässä? Falskaako kroppasi ehkä sivusuunnassa päästäen pois mahdollista voimaa tai niiaatko jaloista vedon aikana muodostaen turhaa ylös alas liikettä? Kiikkuuko lautasi mahdollisesti liiallisen painonsiirron vuoksi puolelta toiselle, haitaten näin laudan liukua? Tällaiset tuntemukset ovat ensiaskeleita lajin salojen pariin, mikä onkin jo koukuttanut monet etsimään: ”sitä täydellistä vetoa”.
Ensi-askel paremmaksi melojaksi kehittymistä alkaa tiedostamalla ja tunnustelemalla omaa tekemistä laudan päällä.
2. Lapa pysyy paikallaan, sinä liikut.
Kyllä. Toisin sanoen suppaamisessa tarkoitus ei ole vetää lapaa itseään kohti vaan puskea sen ohi. Mitä tämä tarkoittaa? Usein aloittelija upottaa lavan vedenpinnan alle ja pyrkii etenemään vetämällä lapaa omia jalkojaan kohti. Todellisuudessa kun upotamme lavan veteen, tarkoitus olisi pyrkiä ”keräämään” sen taakse mahdollisimman paljon vettä. Näin lavan taakse muodostunut paine saa lavan toimimaan kuin jarrulevynä, jota vasten pystymme punnertamaan lautaa eteenpäin veden päällä. Tämä pieni, mutta merkittävä ajattelumuutos korjaa jo monen voimankäyttöä isompiin lihaksiin ja voimistaa koko kehon tehokasta käyttöä
Suppaamisessa tarkoitus ei ole vetää lapaa itseään kohti vaan puskea sen ohi.
3. Liike; kaiken liikkumisen lähtökohtana
Suppaamisessa alun jäykkyyttä kannattaa heti alkaa haastamaan voimistamalla yläkropan liikettä. Suurimman liikkeen tulisi tapahtua kun yläkroppa kurottuu hakemaan vetoa pitkältä edestä ja lähtee pudottamaan kehonpainetta alaviistoon. Tällöin yläkroppa taittuu lantiosta saakka, joskus lähes 90∞ asteen kulmaan. Näin, iso liike luo valtavan määrän energiaa, paljon enemmän kuin mitä kädet ikinä pystyisivät tuottamaan. Liike mahdollistaa myös kehon massan hyödyntämisen, eli samalla kun meloja kuormittaa melaan painetta niin laudan päältä nousee painoa pois; keventäen näin laudan liukua.
Yläkroppa kurottuu hakemaan vetoa pitkältä edestä ja lähtee pudottamaan kehonpainetta alaviistoon.
4. Puristanko voimalla vai taidolla?
Halutessamme tehdä asioita tehokkaasti turvaudumme usein intuitiivisesti voimankäyttöön. Kädet tiivistyvät nyrkkiin, lihakset puristuvat tiukoiksi ja ylävartalo jäykistyy. Kun luulemme tekevämme ”täysillä”, niin oikeasti usein kulutamme vain turhaan valtavan määrän energiaa ja pienennämme liikeratojamme. Maailman kovin isku ei tule nyrkkeilijän jännittyneestä käsivarresta, eikä maailman nopein jalkapallopotku kimpoa jähmettyneestä jalasta, vaan hyvin ajoitetuista oikeista liikkeistä ja rentoudesta. Suppaus ei tässä suhteessa eroa annetuista esimerkeistä, sillä tavoitteena on yksittäisen lihastyön sijaan saada voima synnytettyä koko vartalon suuresta yhteistyöstä. Pyri siis rentouttamaan kroppaasi meloessa, hellitä käsien puristusta melasta ja keskity mieluummin oikea-aikaiseen ja huolella tehtyyn hyvään liikkeeseen.
5. Kierroilla lisää pituutta vetoihin
Suppauksessa vauhtiin vaikuttaa karkeasti sanottuna kolme tekijää: melonnan tiheystahti, kuinka pitkiä vetoja (jalkojen edestä) saa tuotettua ja kuinka paljon painetta vetoihin saa luotua. Etenkin pidemmällä melomismatkalla yksittäisiä vetoja tulee tuhansittain. Mieti, jos jokaisella vedolla saisitkin toteutettua vaikka kymmenen senttiä pidemmän vedon ja sitä kautta tehokkaamman liu’un; miten se vaikuttaisi kokonaisetenemiseesi? Vedon pitkä mitta onkin yksi melontaa keventävistä tekijöistä. Haasteena vain onkin, että vedon kuuluessa loppua oman jalan kohdalle mittaa voi hakea vain vedon alkuosasta. Tätä tavoitetta kutsutaan suppauksen tekniikassa: ”kurotus-vaiheeksi”, mikä on kuin kaikkien suppaajien himoitsema - Graalin malja.
Mikä siis avuksi? Kierto. Kurottaessasi kohti uutta vetoa, alemman käden hartia voi lähteä kiertymään alakäden johdattelemana eteenpäin. Toisin sanoen voit avata rintarankaa kuten esimerkiksi vapaauinnissa tai tenniksen yläsyötössä. Hartiakierron myötä myös saman puolen lantio voi myöntyä mukaan kiertoon, joka purkautuu takaisin alkuasentoon vetovaiheen aikana. Kokeile tätä ajatuksen kanssa ja tulet huomaamaan saavasi aivan merkittävästi lisämittaa vetoihisi.
"Reach, dammit! Reach!" - Dave Kalama
© 2024 TwentyKnots.
